Saan ihanaisen Saaran (Tulikäpälän Saara Savusukeltaja) jalostuslainaan, kiitos Marjo, ja se astutetaan seuraavasta juoksusta jota odotellan tosin vasta ensi vuoden puoelle. Johonkin tammi-helmikuulle.
Saara on ehkä göötiksi hitusen pieni, mutta onhan noita muitakin pieniä käytetty jalostukseen...
En anna koon liiemmälti häiritä, sillä koira on niin super magee. Saara on kaunis ja erittäin hyvä rakenteinen. Terveyttä on tutkittu sen verran, että lonkat B/B, kyynäreet 0/0 ja silmät terveet.
Näyttelyissä Saara on käynyt alle 10 kertaa ja saaliina on yksi vara-sert sekä yksi sert. Nämä suomesta... Virosta Saaralla on 2 sertiä ja 2 cacibia.
Agilityssä Saara aloitti kilpailemisen reilu vuosi sitten ja meno on ollut todella huikeaa. Kolmosiin nousu tapahtui nopeammin kun uskallettiin odottaa ja ensimmäinen agility sert on myös jo saavutettu.
Vain muutama kuukausi kisaamista ja Saaralla oli kisaoikeus SM-kilpailuihinkin. Ja kerrottakoot, että myös ensi kesän SM-nollat on jo kasassa ;)
Luonteeltaan Saara on todella mahtava. Silloin kun tehdään ja touhutaan, se tehdään täysillä. Mutta kotioloissa se on kuin pieni prinsessa. Kiipeää sohvalle syliin ja nauttii rapsutuksista.
Saara on ollut luonani usein hoidossa tai treenattavana ja on se ihan huippu koira.
Minun laumaani se asettuu muitta mutkitta ja on heti kuin kotonaan. Kipinän kanssa juoksevat hirmuista rallia ulkona vapaana ja sisällä taas Liekin kanssa tykkäävät enemmänkin kylkipainista :)
Saara asuu perheessä jossa on kaksi aikuista ihmistä sekä reilun vuoden ikäinen lapsi. Lisäksi koirakavereina toinen göötti sekä bordercollie.
Uroksen valinta on aina todella vaikeaa. Niin myös tällä kerralla.
Luonne ja terveys on asiat joista en ole valmis tinkimään. Oli siis etsittävä terve ja erittäin kivaluonteinen uros. Ja sen yhdistelmän löytyminen gööteissä on vähän vaikeaa...
Olen jonkin aikaa harmitellut erästä urosta että hirveen kivan näköinen, tosi hyvä rakenne, huippu luonne mutta... väärän värinen :)
Noh... kesällä sitten aloin vähän miettimään, että annanko värin vaikuttaa nyt niin paljon ja yritän löytää uroksen jota en tunne ollenkaan mutta kriteerit täyttyisi.
Äh, sanoin aiemmin, että Tulikäpälissä ei koskaan tule syntymään punertavia.
No, sitten mietin, että eihän mun koskaan pitänyt otta tricolour shelttiäkään...
Onneksi päätän asioistani ihan itse ja minulla on täysi vapaus muuttaa omia mielipiteitäni ja hupsis... Seuraavat Tulikäpälät voivat väriltään olla harmaita tai punertavan harmaita tai jotain mitä en vielä tiedä. Mutta... Sen tiedän että molemmat vanhemmat ovat tutkitusti erittäin terveitä, pääkopaltaan huippumukavia, näyttelyssä palkittuja, kropaltaan erinomaisia ja harrastuskavereina ihan ykkäösluokkaa.
Odotankin tästä pentueesta niin säpäköitä harrastuskavereita kuin kauniita ja komeita kehäkettujakin. Unohtamatta kuitenkaan koiran tärkeintä ominaisuutta, eli kykyä toimia ihmisen parhaana kaverina. Ihan vaikka vaan kotisohvalla.
Ja sitten se uros... Urokseksi on valittu Fennican William. Nuori komea punertava hännällinen göötti.
Williamin lonkat on parasta A/A luokkaa, polvet 0/0, silmät kahteen kertaan tutkittu terveiksi.
Näyttelyistä suomesta on saavutettu FI MVA-titteli ja ainakin 1 cacib myös.
William kilpailee agilityssä 2-luokassa ja menee muuten kovaa :) Pieni salainen haaveeni onkin päästä joskus kokeilemaan Williamin ohjaamista treeneissä tai jopa kisoissa ;)
No, aina ei kaikki mene kuten toivoisi, mutta saa kai silti toivoa, että kaikki menee hyvin ja saadaan keväällä maailmaan uusi pesue Tulikäpäliä.