Tuomarina Rauno Virta ja hyppyradalla aloitettiin ja "hyvin" aloitettiinkin...
Päästiin kolme estettä ja Häkä irtosi liian pitkälle napaten väärän esteen ja siitä hylkäys. Jatkoin rataa, mutta reilu sivuirtoaminen kepeillä ei onnistunut kisatilanteessa vaikka treeneissä se olisi onnistunut. Häkä lopetti pujottelun kesken, en korjannut vaan keskeytin siihen paikkaan. Harmitti niin vietävästi.
Toinen rata oli agilityrata ja liekö mulla ollut pieni kiukku päällä, mutta nyt oltiin molemmat kartalla ja rata meni just eikä melkein niinkuin pitikin. Ei mitään epäselvyyksiä eikä läheltäpiti-tilanteita. Nollalla maaliin. Hyvä minä, hyvä Häkä.
Erona ratojen alussa oli myös oma keskittyminen. Ekalle radalle "vaan lähdin" kun toiselle radalle tein saman minkä pari viikkoa aiemminkin, eli rauhoituin Häkän kanssa lähdön lähelle, pidin Häkän paikallaan ja silittelin sitä rauhassa. Rauhoitellen luultavasti meitä molempia.
Häkä tärisi ja yritti vinkua ja katsella radalle. Hmm... tämä siis toimi jälleen... Sijoituttiin toiseksi.
Kolmas rata oli myös agilityrata. Samat rauhoittelut ennen radalle menoa ja jälleen tuntui että mentiin tiiminä juuri niinkuin pitikin. Ihan hurjan hyvä rata tehtiin ja olin tosi tosi onnellinen. Ihan huippu fiilis maalissa. Vaikka tuplanollaa ei saatukkaan kun yksi rima putosi matkalla, niin se ei silti lannistanut yhtään koska radalla ei taaskaan ollut mitään läheltäpiti-tilannetta eikä muutoinkaan eksymisiä tms. Hyvä me :)
Kisoista ajelin tampereelle Ruutia hakemaan. Ei sillä vielä juoksu ole alkanut, se vaan tuli meille nyt muutamaksi päiväksi hengailemaan.
Ruuti oli onnessaan kun näki tuttuja tyyppejä. Iloisena hyppy autoon ja kotimatka alkoi.
Kotimatkalla poikettiin marsulandiassa. Oli hauskaa kun koirilla hännät heilu kun ne näki vanhat kamut ja marsut uikutti. Mun mielestä sen takia kun nekin näki vanhat kamut :D
Todellisuudessa niillä taisi vaan olla tylsää ja nälkä...
Ruuti siis tuli meille hengailemaan ja samalla esittäytymään muutamille tulevien pentujen kysyjille.
Ihana koira kun se sulautuu meidän jengiin samantien ja on kuin kotonaan. Tässä se on just syöny, mutta taisi olla hyvää ja vähän jäädä nälkä ;)
Sunnuntaina oli sitten vuorossa agilitykisat Liedossa. Häkän olin ilmoittanut kaikkiin neljään starttiin, joista kaksi hyppyrataa ja kaksi agirataa. Tuomareina Savioja ja Kerminen.
Ensimmäiseksi Saviojan hyppyradalle joka tuntui tutustuessa julmetun vauhdikkaalta ja suoraviivaiselta. No, nyt mielikuvatreeniä vaan, että katso koiraa, katso sen laskeutumispaikkaa ja ohjaa huolellisesti. Ei kiirettä.
Häkä oli ensimmäinen lähtijä ja otin sen suoraan häkistä syliin enkä päästänyt sitä ollenkaan riehumaan. Otin itselleni sen pari minuuttia rauhoittumista siihen lähtöön ja silittelin Häkää ja rauhoitin meitä molempia. Ja sitten mars lähtöön ja selkeää, huolellista ohjausta.
En yrittänyt mennä täysillä, yritin mennä huolellisesti. Ja kappas, nollalla maaliin :) JES!! Pikkasenko olin onnessani!
Kävin samantien mielessäni läpi mitä oikein oli tapahtunut. Pienet jäähkät/seuraavat lämpät ja sitten keskittyminen seuraavaan rataan. Kermisen agilityradalle.
Rata ei ollut mikään helppo kun sivusta katsoi, mutta kun pääsi tutustumaan, ei ollut mitään epäselvää ohjausta mielessä. Päätin luottaa omaan tekemiseeni ja Häkän osaamiseen ja ennenkaikkea päätin auttaa Häkää onnistumaan.
Ja sitten taas sama rituaali ennen lähtöä. Rauhoittavat silittelyt ja siitä radalle. Ja mitä tapahtui, hitto, nollalla maaliin!! Uskomatonta!! Oli hiukan epätodellinen olo hetken aikaa. Tuplanolla! JES!
Sijoitukset oli radoilla 2 ja 3.
Tässä välissä oli vähän taukoa kun molemmilla radoilla rakennettiin uudet kuviot.
Ruuti ehti edustamaan ja Häkä sai huilata.
Mutta sitten taas mentiin. Vuorossa Kermisen hyppyrata joka oli myös kovin vauhdikas ja yksi kohta olisi sellainen johon en ehtisi kunnolla ohjaamaan ja tiesin sen kohdan muodostuvan meille sellaiseksi "katsotaan kuinka käy" tyyppiseksi. Ja hyvin kävi lopulta.
Mitä nyt meinattiin törmätä ihan huolella kovassa vauhdissa ja yleisökin jo kohahti, mutta osasin varautua pieneen väistöliikkeeseen joten en edes osunut. Ja matka jatkui niinkin hienosti, että jälleen nollalla maaliin! WTF!! Huikeeta! Nyt oli kyllä kuun asento meille suosiollinen. Kertaheitolla triplanolla. Hyvä minä! Hyvä Häkä <3 sijoitus oli 4.
Viimeinen rata oli Saviojan agilityrata. Oikein mukavan oloinen, haastava mutta ei mikään mahdoton.
Minusta taisi paras vire olla jo pois, sillä muistan ajatelleeni jossain vaiheessa, että vielä pitäisi jaksaa... No, samat rituaalit kuin aiemmillekkin radoille. Alussa heti neljäntenä ollut keinu ei mennyt ihan niin nappiin kuin olisin halunnut ja sen seurauksena seuraavaan putkeen "Häkä-kielto". Äh. Tuo ärsytti. Jatkoin rataa ja sitten yks hyppy väärästä suunnasta. Mutta jatkoin hyvällä sykkeellä kunnes taas yhdelle putkelle "Häkä-kielto". Taas ärsytti. Mutta sitten puomille ja sain siihen just eikä melkein sellaisen alastulon kuin halusin joten se pelasti fiiliksen.
Nuo putket kyllä jäi vähän kaivelemaan mutta jäin myös miettimään johtuiko ne jo Häkänkin väsymisestä. Koska kolmella aiemmalla radalla ei mitään ongelmaa vaikka samanlaisia mutkaputkia niissäkin oli. Hmm... No, jokatapauksessa viikonlopun saldo oli niinkin huikea kuin 4 nollaa ja mikä parasta, saatiin puuttuva tuplanolla. Asuntovaunupaikka lappeenrannan SM-kisoihin oli jo varattuna, mutta nyt ei tarvitse sitäkään enää jossitella. Vaikka en kyllä missään vaiheessa epäillytkään etteikö me sitä tuplaa saataisi ;)
Nyt vaan enää tarttee löytää joku hyvä joukkue niihin karkeloihin... Vinkkejä vastaanotetaan...
Sunnuntaina illalla olikin sitten rauhallista kotosalla... Ruuti varsinkin joka ei ole samalla tavalla tottunut tämmöiseen menemiseen ja meininkiin. Mutta hienosti on mennyt. Terkut kotiväelle <3