Sunnuntaina oli mun ja Häkän päivä.
Kisattiin kirkkonummella citybelgien kisoissa 3 starttia. Voitettiin kaksi ensimmäistä ja kolmannella radalla sijoitus 3. Huh huh!!
Ekalla radalla jumituin heti alun kolmanteen ja neljänteen hyppyyn. Mietin ja mietin, että miten sen kohdan ottaisin, kun oli pitkä loiva kaarre ja pujottelu kivasti tyrkyllä jonne Häkä mielellään kurvaa.
No perusohjausta, valssia vaan kehiin ja malttia kuljettaa Häkä neloselle. Onnistui.
Sitten putkelta putkeen pakkovalssilla joka oli vähän huono, Häkä ei noita lue vielä niin kauhean hyvin, joten se tuli vähän mun jalkoihin ja saatoin vähän työntää sitä sinne putkeen ja muistan pohtineeni, että näkiköhän tuomari, tulikohan vitonen.
Rata loppuun vauhdilla ja lopulta myös virheettömästi ja tuloksissa loisti sija 1. Vau!
Kaikenlisäksi saatiin ensimmäinen agiSERTI. Huippua!
Radan jälkeen tuomari tuli erikseen vielä kysymään, että onko tämä se Häkä ja nosti tyypin syliinsä. Sanoi katsoneensa radalla, että mikä makee pikkuorava siellä viilettää.
Tuomarilla itselläänkin on shelttejä... Sari Mikkilällä siis...
Toinen rata oli myös kiva ja erittäin vauhdikas. Mikään kohta ei aiheuttanut varsinaista huolta.
Huomioin vaan sellaisen, että Häkä saattaa ottaa kieltoja mutkaputkilta jos mun liike jarruttaa liikaa, mutta en tiedä teinkö nyt jotain eritavalla vai en, mutta nyt se sujahti jokaiseen putkeen täysillä ja empimättä. Mietin vaan, että mahtaako syy sittenkin löytyä tummansinisistä putkista jotka on kertakaikkiaan vaan täysin pimeitä ja sen takia se empii täysillä sinne juoksua.
Näissä kisoissa oli oranssit putket joissa koira näki eteensä kunnolla... En tiedä, kunhan pohdin...
No, virheettömästi taas maaliin ja nopeimmalla ajallakin. Jestas! Voitettiin tämäkin! Huh huh.
Tehtiin myös tuplanolla! Mieletöntä! Voi että kun olin onnellinen!
Jäljellä oli hyppyrata ja johan siellä jengi tuli sanom,aan, että nyt sitten vielä voitat tämänkin.
Noh... En kyllä itse miettinyt voittoa. Olihan nyt kaksi nollavoittoa meille jo ihan tarpeeksi yhdelle päivälle.
Rata oli hiukan kinkkisempi kuin agiradat, mutta mitään varsinaista ongelmakohtaa ei löytynyt.
Fiilis oli oikein mainio radalle lähdettäessä.
Muutamassa kohdassa Häkä vähän lipsui pitkille kaarteille, mutta sain sen aina takaisin oikeille linjoille ja jatkettiin loppuun saakka virheettömästi.
Tehtiin siis kolmaskin nolla! Käsittämätöntä (omasta mielestäni...)
Sijoituttiin lopulta kolmanneksi. OMG! Meinasin pakahtua onnesta, kolme peräkkäistä nollarataa! Vau! Hyvä Häkä, Hyvä me <3
Sain myös videot radoista! Kiitos Tuulalle. Vieläpä pyytämättä oli kuvannut omalle kameralleen!
Monesti olen harmitellut, kun ei tahdo enää kavereita saada ratoja kuvaamaan. Mukamas ei ehdi, just lämpätään omaa koiraa tms. Ja kuitenkin saattaa välissä olla reilusti toistakymmentä koirakkoa. Ja kuitenkin seurataan siinä kentän laidalla kisoja... Harmittaa muuten aika tavalla...
Jokatapauksessa tässä Tuulan taltiomat videot sunnuntailta
13.3.2016 K-nummi