Mutta nyt onkin asiaa...
Pennut tietty ensin. Tai siis göötin pennut ;)
Tyypit on jo 6-viikkoisia koiran alkuja. Ja mä olen niin kovin iloinen jälleen kerran kuinka hienoja pentuja olen onnistunut saamaan maailmaan.
Tässä vaiheessa näyttää juurikin siltä, mitä ennakkoon odotin ja toivoin, eli erinomaisesti liikkuvia ja kevytrakenteisia viipottajia.
Värijakaumahan näissä menee kivasi niin, että vähän kaikkea. Kiva sekin. Vaikka se punertava onknin aiemmin ollut mulle lähes myrkkyä, niin kyllä mun täytyy myöntää, että eihän se nyt niin kamalan paha olekkaan :D
Mutta yhtään en tiedä että miltä nuo näyttävät syksyllä tai ensi keväänä, joten hauska nähdä.
Kaikille on jo odottamassa super ihanat kodit ja se on kasvattamisessa ihan huippua, kun tapaa paljon uusia ihania ihmisiä joista osasta saa oiken hyviäkin ystäviä <3
Näistä pennuista 4 meneekin perheisiin joissa jo ennestään on Tulikäpälä. Ihan mahtavaa. Kertoo kait sekin jotain, kun halutaan uusi koira sieltä mistä edellinenkin :)
Lisäksi yksi pentu menee melkein Tulikäpälä-kotiin. Melkein siksi, että perheessä on Antimos-koira, jonka kätilönä toimin silloin kun ne pennut päättivät tulla maailmaan.
Mutta jos uudet tulevat omistajat jo innolla odottavat pentuaan, niin kyllä minäkin odotan innolla niitä ihania viestejä ensimmäisitä päivistä kun kaikki on mennyt super ihanasti ja kuinka on NIIIIIN ihana pentu jne :)
Pennuilla on nimet lähestulkoot valmiina, mutta koska minun ailahtelevat mielipiteeni muuttuvat hyvinkin nopeasti, niin en uskalla ihan vielä paljastaa kaikkia virallisia nimiä.
Jälleen kerran on kuitenkin ystävät auttaneet nimien valinnoissa ja ne ovat sitä taattua Tulikäpälä-laatua :)
Tauno Tuhopolttaja, Ronja Revontuli jne... :)
Tässä muutama tuore kuva, ja lisää löytyy kotisivujen albumista.
*************************************
Ja sitten se toinen asia...
Tein pienen karvaisen heräteostoksen torstaina :)
Kyllä, menin ja ostin uuden sinisen unelmani, blue merle sheltin.
Olin noin viikkoa aiemmin tehnyt lopullisen päätökseni, että en jätä näistä göötin pennuista yhtään kotiin itselleni. Olin tyytyväinen tämän hetkiseen koiramäärään. Kolme aikuista ja suhteellisen järkevää koiraa joiden kaikkien kanssa pystyn harrastamaan vielä pitkään, mikäli ne terveinä pysyvät.
Ei mitään järkeä ottaa nyt koiraa. Ehkä vasta vuoden tai jopa kahden kuluttua.
Maanantaina juttelin ystäväni kanssa tästä kyseisestä sheltin pennusta, että nyt olis mulle merle-pentu vapaana.
Ehkä sekunnin jopa mietin, mutta kuitenkin sanoin ääneen ihan saman, että en halua nyt. Mulla on 3 aikuista hyvää koiraa jne...
Mutta tiistaina... Koiran kasvattaja laittoi faceen uuden ilmoituksen (oli siis jo aiemmin ollut tiedossa) että pieni Milli etsii omaa aktiivista kotiaan.
En tiedä mitä tapahtui, mutta en oikeastaan edes miettinyt vaan aloin naputtelemaan viestiä,että onhan Millillä jo oma koti, onhan... :D
No ei ollut. Siinä viestejä vaihdellessa aloin tajuamaan kuinka lähestulkoon olinkin jo hankkinut koiran.
Sovimme sitten, että menisin pentua katsomaan perjantaina. Huh huh!
Nimeäkin piti alkaa pohtimaan. Samaa sarjaahan sen pitäisi olla, kuin muutkin, joten Milli se ei voisi olla :)
Tuhkaa mietin hetken, nääh, vaikea ja pliisu. entäs HÄKÄ. Juu, se se on. Häkä :)
No mutta... Heti seuraavana päivänä aloinkin miettimään, että menisinkö jo torstaina illalla Tampereelle. Ei muutakun Marjolle viestiä, että saisko pentujen leikitysapuja jos mä piipahtaisin mansessa :)
En heti ollut kertonut että mikä olisi matkan tarkoitus, mutta eipä mun "salaisuudet" koskaan kauaa salassa pysy ja niin Marjo arvuuttelikin, että onko siellä mies vai sheltti :)
Torstai päivä olikin sitten töissä tooooodella piiiitkä.
Vähän väliä piti kaivaa koneelta tallennettuja kuvia tästä söpöläisestä.
Ruokiksella kysyin pomolta, että mitäpä jos pitäisinkin perjantaina vapaapäivän. Kun on niin hieno kelikin tulossa ja meillä töissä valitettavan hiljaista. Pomo nauroi, että tottahan toki. Sille olin jo tiistaina kertonut, että arvaas mitä menin tekemään :)
No illalla sitten omat koiran mukaan ja keula kohti tamperetta.
Perillä pyysin kasvattajaa tuomaan pennun ilman muita aikuisia koiria ulos ja ottaisin NOxin hihnaan. Halusin nähdä miten pentu reagoi vieraisiin koiriin kun ei ole kodinturvajoukot vierellä.
No mitä tapahtui... Pentu kipitti suoraan NOxia kohti häntä pystyssä eikä NOx meinannut edes huomata.
Voi että, olin heti myyty! Siinä parkkiksella vaihdettiin muutama sana ja seurailin pentua. Se hengaili siinä iloisena ja reippaana ja välillä lähti tutkimaan ympäristöä jos hihna oli irti.
Ei tarvinut kamalan montaa hetkeä miettiä, kun sanoin, että kyllä. Mä haluan tän tyypin :)
NOx takas autoon ja sisälle paperiasioita hoitamaan.
Kotimatkalle lähdin niin, että pentu sai mennä yksin häkkiin ja mun muut koirat olivat viereisessä häkissä.
Mutta sehän ei pikkuneidille sopinutkaan.
Aika pian se aloitti sydäntäsärkevän ulinan ja pysähdyin abc:lle ja laitoin sille NOxin kaveriksi.
Ja kappas, tuli hiljaista ja kaikki nukahti :)
Paluumatkalla meinasin pillahtaa itkuun muutaman kerran, kun oli melkoista tunnemyrskyä ilmassa.
Savu tuli niin kovasti mieleen ja olin kuitenkin ihan älyttömän onnellinen, että nyt mulla oli autossa uusi mahdollisuus toteuttaa mun sinistä unelmaa. <3
Kotiin tultiin klo 23 kieppeillä ja vastassa 7 virkeää pötkylää.
Sheltti kummasteli. Ensimmäiset 10 sekuntia se ihmetteli, että WTF! Mutta uteliaisuus voitti ja pian se työnsi nenän aidanraosta ja tervehti gööttejä.
Vähän aikaa tehtiin tuttavuutta ja sitten oli aika moikata nukkumattia.
Mitenkä muutenkaan uusi päivä alkoi, kuin ihan älyttömän hienosti.
Pentu oli kotonaan ja reipas kuin mikä. Ihan kuin se olisi ollut täällä aina.
Koko päivän olen ollut erittäin onnellinen kun vihdoinkin uskalsin ja sain mahdollisuuden uuteen unelmaani. Siniseen unelmaani.
Cardiwe`s Everlasting Love "Häkä"
