Onhan toi aikas suloinen, vai mitä <3
Kapasen Katja kävi taas kuvaamassa pennut ja mä kyllä tykkään näistä kuvista tosi paljon. Kiitos Katja! <3
Hukka on viikon aikana tutustunut jo moniin uusiin juttuihin. Agilityhallilla se oli mukana heti sunnuntaina, sisällekin sen vein, kun ei hallissa ollut kuin yksi hiljainen koira ja sekin toisella kentällä.
Maanantaina se sai jäädä muiden koirieni kanssa kotiin kun lähdin töihin. Vaikkakin iltavuoroviikko. Mutta loppuviikon se on ollut Veholla mukana joka ilta ja kyllähän se saa niin asentajat kuin asiakkaatkin hymyilemään.
Ja onpa ollut kiva huomata kuinka reipas ja rohkea se on. Toki etuna on 3 aikuista koiraa jotka on autokorjaamolla ollut jo monen monta kertaa, mutta vähän jännitin itse kuinka se reagoisi korjaamon ääniin. Ei mitenkään. Toki kannan se aina hallissa sylissä, mutta se vain katselee uteliaana ympärilleen.
Mulla on työpiste "myymälän" puolella ja sinne laitan koirille aina aitauksen ja petiä sun muuta. Ja vitsit tota pentua, jos liikun itse muualla, ei se (kuten ei tietty muutkaan koirani) vingu yhtään perääni. Päinvastoin, se pystyy nukkumaan oikein hyvin.
On kyllä iso etu että se saa kasvaa kolmen järkevän aikuisen kanssa.
Kipinän kanssa on löytynyt jo yhteinen sävel ja välillä innostuvat aikamoisiin leikkeihin. Tosin Kipinä ei ihan osaa hillitä vauhtiaan ja Hukka jää toisinaan vähän jalkoihin.
Häkän kanssa ei kyllä suju yhtään niin hyvin. Häkä on todella mustasukkainen eikä siedä yhtään Hukan iholle tuloa. Ei se nyt sentään pentua tappamassa ole, mutta murisee sille välillä aika hurjastikin. Mutta eipä se taida kovin uskottava olla, kun ei Hukkaa sen mujrinat hetkauta.
Liekki sietää sen mitä jaksaa. Mutta myös Hukka antaa tosi hyvin Liekin olla ihan rauhassa.
Tässä Kipinä ja Hukka, pienessä pedissä päikkäreillä <3
Mitäs vielä... Minä olen aina suhtautunut koirien vaatettamiseen vähän nihkeästi. Eihän nyt göötti mitään vaatteita tarvitse. Vaikka toki mulla on toppatakit kaikille koirille ja kyllä mä niitä joskus -20 pakkasilla niille puenkin. Mutta nyt kävin sitten Hukalle ostamassa villapaidan. Eikä se yhtään pahoillaan ollut. Päin vastoin... Että ehkä alan muuttamaan tätäkin mielipidettäni.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti