Huvittavaa kun alkuun sain ihmettelyjä, että sitten on hulinaa etkä pysty mitään muuta tekemään. No, jos nyt muutama viikko elämästäni menee tällaiseen projektiin, niin haittaako se todella jonkun muun elämää? Ja mitä muuta pitäisi tehdä?
Tai no johan tämä on 11. pentue, eli onhan mulla kaikkiaan 43:n vuoden aikana kulunut tällaisiin projekteihin alle pari vuotta... että mitä niinkuin olisi pitänyt tehdä? Istuskella sohvalla? Käydä baareissa? Niin... olen valinnut koiranpentuelämän...
No mutta, tässä olen myös pitkään miettinyt, että jääkö minulle pentu kotiin vai ei.
Pitkään yritin sanoa itselleni, että mitäpä jos en enää ottaisi koiria ollenkaan. Mutta kuitenkin göötti on rotuna sellainen josta tykkään ihan hirmuisesti.
On se shelttikin tosi kiva, mutta göötti on kuitenkin göötti <3
Kun pennut sitten syntyivät, 2 narttua, 5 urosta. Argh! Tollasessa määrässä on ihan takuuvarmasti joku joka olisi ihan superihana. Ja kun periaatteessa voisin ihan hyvin jättää ihan kumman vaan, uroksen tai nartun.
Pitkään mietin ja pohdin, että mitä teen. Kuudelle ihmiselle olin jo pennun luvannut ja yhdelle sanonut, että jos en itselleni jätä, hän mahdollisesti pennun saisi. Eli jätin itselleni vallan päättää viimeiseen saakka, että mitä tekisin.
No, pennuista 4 on sellaista mitä pitkään katselin "sillä silmällä", eli 3 olin jo heti alussa deletoinut. Ihan puhtaasti värin perusteella.
Viime viikolla alkoi oma pääni jo ajatella, että kyllä noista taitaa kuitenkin yksi kotiin jäädä. Mutta uros vai narttu... Sitten kahdesta tavallaan luovuin, eli nyt olisi 2 jäljellä. Toinen on uros, toinen on narttu. Ja niistäkin vahva kotiin jäävä jo löytyy, mutta viikon päästä mennään sirutukseen ja eläinlääkärin tarkastukseen, jos silloin kaikki on niinkuin pitääkin, eli ei mitään huomautettavaa missään, niin eiköhän se toinen narttu sitten kuitenkin ole se joka kotiin jää. Mutta odotellaan kuitenkin vielä reilu viikko ennen kuin tämä kirkossa kuulutetaan :)
Tässä kuitenkin pikkutyypit 5 viikon ikäisinä <3
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti