Liekki vanheni viime kesän jälkeen aika vauhdilla. Talvella en enää viitsinyt ottaa sitä pohjoisen reissulle lomalle, sillä se ei olisi nauttinut pitkistä retkistä lumisissa tuntureissa.
Keväämmällä sen käveleminen alkoi ensin pikkuhiljaa huononemaan ja teinkin havaintoja, että etenkin tutuilla kotikulmilla hihnalenkit alkoivat hidastua todella. Mutta esimerkiksi retkipoluilla vapaana se kulki edelleen hyvin mukana joten en kuitenkaan ollut huolissani.
Mutta mitä pidemmälle kevät eteni, sen huonommin se alkoi pysyä mukana.
Jouduin monesti jättämään sitä jo yhtään reilummilta lenkeiltä kotiin tai hoitoon joka jo itsessään minua harmitti.
Huhtikuussa Liekki alkoi ontumaan toista takajalkaa, ensin se näkyi vain lenkkien jälkeen, mutta kun se alkoi ontumaan jo ilman lenkkejäkin, niin aloin todella tehdä surutyötä.
Lopulta pystyin tekemään raskaan päätöksen ja Liekin oli aika päästä pois.
En halunut nähdä sen enempää huononevan. Olihan se jo ollut sydänlääkitykselläkin puolitoista vuotta.
Hyvää matkaa rakas Liekki <3
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti