Kun sanat ei riitä...

Olin vähän surkein mielin Häkän ja mun saamasta maajoukkuepaikasta ja tulevasta PM-reissusta, sillä koko lysti tulee maksaa omasta pussista. Jos olisin älynnyt jo keväällä ruveta säästämään, niin tämäkään ei olisi niin pahalta tuntunut, mutta nyt aikaa oli reilu kuukausi.
No kuten aiemmin kirjoitin, niin ihana Marjo päätti jo ennen joukkuepaikan varmistumista, että meille järkätään tukiepikset ja koko tuotto tulisi mun ja Häkän reissua varten.
No sitten alkoi suunnittelu ja palkintojen keräily ym.
Seuraltamme Hiiden Haukuilta saimme kentän esteineen veloituksetta käyttöömme, joka ei muuten ole sekään itsestään selvää kaikissa seuroissa... Ja vielä kun saimme seurastamme muutamia ihania ihmisiä lupautumaan talkoo-avuksi kisoihin, niin vähän helpotti omaa fiilistä. Kiitos Hiiden Haukut!
Facessa on äärettömän helppo luoda tapahtuma joka tavoittaa nopeasti paljon ihmisiä. Ja vielä kun muistaa päivitellä tapahtumaan kokoajan jotakin infoa, niin ihmiset todella myös muistavat sen ja ehkä jopa osallistuvat.
Sitten alkoikin palkintojen metsästäminen. Sehän oli oikeastaan aika helppoa. Ensimmäisenä avasin oman aarrelaatikkoni johon olin laittanut kaikki Häkän (ja vähän Kipinänkin) voittamat ja meille tarpeettomat palkinnot odottamaan aikoja parempia. Sieltähän löytyi jo kasa sopivia palkintoja.
Sitten ajellessani Nummelassa sain idean, että kurvaampa koirieni ruokakauppaan ja käyn kysymässä vähän tukea. Häkä syliin ja TopDogin kassalle. Ja sieltähän luvattiin heti tukea meille. Kiitos Mia!
Saimme kasan lahjakortteja kisoihin palkinnoiksi. Sekä yhden jutun mistä kerron kuvan kera tuolla lopuksi :)
Vielä ei kuitenkaan ollut tarpeeksi palkintoja, joten Häkä naputteli viestiä kasvattajelleen (ja äipälleen) ja saatiin myös Taidogas tukijoukkoihimme. Kiitos Heidi! Kuinka mahtavaa!

Sain myös gööttikaverilta kasan pokaaleita ja ruusukkeita, joista tuunasin hienot Häkä-versiot. Kiitos Kirsi!

Myös muita lahjoittajia haluan kiittää, eli Ellua ja Lefaa, Tiinaa ja Ristoa, Marjoa, Timoa ja omaa isääni ja äitiä. Kiitos teille kaikille!

Aika pian myös kysyttiin, että leipoisinko buffaan herkullisia juustokakkuja ja otin tästä heti kopin. Tietysti leipoisin :)

Näistä saatiin kaksi pätkis-juustokakkua jotka muuten meni kuin kuumille kiville alta aikayksikön. Pitänee selvästi tehdä näitä jatkossakin ;)
Lisäksi tekaisin pari jugurtti-kuivakakkua ja oli nekin kaikki päivän päätteeksi hävinneet.
Äitiä pyysin leipomaan pari pellillistä mokkapaloja, sillä sen lisäksi, että halusin niitä itse, niin tiesin, että se on tuote joka loppuu buffasta aina!

Kaikki oli valmista suurta epispäivää varten. Enää jännitettiin päivän säätä. Pitkin viikkoa lupailtiin välillä hirmuista hellettä, välillä rajuja ukkoskuuroja.
Ja kun kisat olisivat ulkokentällä, niin kaatosateeseen tuskin montaakaan urhoollista tulisi...
Aamu valkeni puolipilvisenä ja osa pilvistä näytti aika harmailtakin. Ei muutakun nokka kohti Hiidenrantaa ja kisat käyntiin. Porukkaa alkoikin valua paikalle hyvään tahtiin.
Itse toimin tietysti tuomarina ja ensimmäisenä aloitettiin starttiluokalla. Eli äärimmäisen helpolla radalla jonka suunnittelu oli kaikista vaikeinta. Kun tosiaankin piti tehdä äärimmäisen helppoa.
No, kuulemma tässä onnistuin, sillä useampi kiitteli kivasta radasta.
Starttiluokan yhteydessä oli myös lapsi-kisa ja Kepo/Kety kisa. Kivaa kun jengi lähti rohkeasti kokeilemaan :)

Seuraavana oli vuorossa möllit. Näille olin tehnyt radan, jossa oli kontaktiesteenä puomi, mutta sen sai halutessaan kiertää ilman virheitä. Eli kaksi vaihtoehtoista reittiä.
Myös tätä rataa kiiteltiin kivaksi.

Viimeisenä oli vielä kisaavien rata. Tässä vaiheessa oli päivä jo tosi pitkällä ja aika moni kisaavista oli päättänyt startata mölliradalla kun eivät jaksaneet odotella.
Tämä olikin sitten varsin haastava rata ja koirakko toisensa jälkeen hylkääntyi ensimmäisellä kierroksella. Mutta moni otti uusinta-startin ja suoriutui paljon paremmin. Ja tokihan paras tulos oli se mikä jäi voimaan. Joskus toivoisi virallisiinkin kisoihin tätä systeemiä... :)
Mutta kaikki halukkaat pääsi kisailemaan ja jotkut useampaankin kertaan.
Päivästä tosiaan tulikin hirmuisen pitkä, mutta kyllä myös tosi antoisa.
Kotona kun laskin päivän tuottoa (kisastartit, buffa ja haamukoirat), niin itkuhan siinä tuli. Ihanaa kun ihmiset auttoivat näin upeasti ja nyt voimme tosi hyvillä mielin lähteä Häkän kanssa Norjaan PM-kisoihin.
Kiitos teille ihan kaikille jotka teette reissustamme mahdollisen! <3
Ja vielä kerran kiitos Marjo! Olet todellinen aarre ystävänä <3

Ja sitten se yksi juttu vielä... :)
TopDog sponsoroi Häkälle J.Alénin tekemät edustusvermeet! Huikeeta! Kyllä nyt kelpaa lähteä reissuun :) Peukut pystyyn 12-14.8