Tampereella kisaamassa

Viime sunnuntaina lähdin vain ja ainoastaan Häkän kanssa reissuun, tampereelle agilitykisoihin.
Lähdettiin Marjon kanssa samalla kyydillä ja sain kotiin jääville koirille ulkoilutusapua, niin oli tiedossa helppo retki. Vain yhden koiran kanssa. Yöllä ja vielä aamullakin pyrytti lunta aika tavalla ja vihdin pikkuteitä ajellessa kävi mielessä kotiin jääminen, mutta jatkoin kuitenkin. Isot tiet oli kuitenkin kohtuullisen hyvässä kunnossa.

Eka rata oli hyppyrata, meillä oli vähän tuuria matkassa tällä radalla (tai aika paljonkin) sillä tuomari ei huomannut kuinka röyhkeästi kädellä tuuppasin Häkän yhteen putkeen, siitähän olisi kuulunut antaa virhe. Sitten muurin palikka oli heilahtanut mutta ei pudonnut maahan saakka, ei sitäkään virhettä. Ja näiden lisäksi vielä yhden hypyn päällä Häkä vähän kompuroi ja tuli maahan nenälleen, mutta rima pysyi paikoillaan vaikka kolahti. Ei virhettä siitäkään. Joten kappas, maaliin tultiinkin nollalla ja merkintä kisakirjaan! Mahtavaa!

Toka rata oli agilityrata. Pohdiskelin itsekseni, että tämä on ehkä hitusen hankalahko meille. Mitään yksittäistä kohtaa en kuitenkaan ajatellut, vaan niitä kohtia oli useampi. Olo oli aika epävarma...
No mitä tekee Häkä... Se on hyvässä vireessä, kuulolla loistavasti, tulee hirmuhyvin ohjauksiin ja me mennään kovaa ja virheettömästi. Melkein loppuun saakka...
Kolmas vika este oli keinu ja siinä on mulla tekemistä. Häkän keinu on liian hyvä (jos näin voi sanoa) ja mä jännitän sitä ihan liikaa. Se siis tulee loppupäähän liian kovalla vauhdilla. Niin sen pitäisikin, muttakun se on niin kovin kevyt, niin keinu ei lähde laskeutumaan kun vasta sitten kun Häkä todella on melkein loppupäässä. Ja mä joka kerta pelkään ettei sen jarrut pidä vaan se lentää sieltä korkeuksista ja kovaa. Noh, niin siis pelkäsin myös nyt ja menin keinun päähän ja käännyin Häkää vasten, jotta tosiaan torppaan sen menon. No kun se meni hyvin, niin sekunnin sadasosan herpaantuminen seuraavaa estettä kohti ja Häkä olikin jo mennyt. Ohi ja napannut vikan esteen. Eli hylky. Voi jessus että muuten otti päähän! Rata oli muuten mielestäni niin loistava, mutta että sitten tollanen moka. Huoh... No onneksi olen onnistunut kääntämään vitutuksen niinpäin, että siinä oli paljon muka hankalia kohtia ja ne meni loistavasti ja nolla oli enemmän kuin lähellä.

Vika rata oli vielä jäljellä.
Jotenkin alkoi oma puhti olla pois enkä saanut oikein superhyvää virettä itselleni.
Rata ei mikään mahdottoman hankala ollut ja yhdessä kohtaa ajattelin ohjata kuten treeneissä tekisin, mutta en ole vielä kisoissa uskaltanut. Ja suoraan sanottuna vituikshan se meni :D
Pienen hosumisen kera Häkä hyppäsi hypyn väärin päin ja siitä armotta hylkäys. Äh, no tulipahan kokeiltua.
Kävin myöhemmin treenaamassa samanlaista kohtaa ja ekalla yrityksellä meni huonosti, mutta sen jälkeen sujui.

Ja sitten vielä loppuun... Häkä muru tänään perjantaina 26.2 viettää 2v. synttäreitään <3