Aloitetaan vaikka pentu-uutisista. Niitä ei ole eikä tänä keväänä sittenkään tule.
Saara aloitti juoksunsa, mutta yhteistuumin kaikkien osapuolten kanssa päädyttiin kuitenkin siirtämään pennutus seuraavaan juoksuun joka on Saaralle odotettavissa loppuvuodesta. Loka-marraskuussa. Eli uusia Tulikäpäliä ei saada tänä keväänä, mutta syksylle mahdollisesti sitten kaksi pentuetta. Päivitetään näitä uutisia sitten joskus kesällä uudestaan.
Saaran sulhasena pysyy jokatapauksessa Hippi, joten sen suhteen uutiset tulee sitten kun juoksu alkaa :)
Päivitetään vähän muita kuulumisia...
Ollaan syksystä saakka harrastettu ns. "maanantai-hakua"
Meitä on pieni, mutta sitäkin laadukkaampi porukka ja treenaillaan ilman kummempia tavoitteita koirien kanssa hakua. Tämä on sitä mistä monesti haaveilin, mutta ei vaan oikein sopivaa porukkaa tahtonut löytyä. Nyt onneksi on. Edes hetkeksi...
No tarkoitus oli alunperin ottaa vain Kipinä hakuilemaan. Se kun osoittautuikin varsin päteväksi tässä lajissa. Kävimmehän ESPY:n porukoissa jonkin aikaa treenailemassa.
Kipinän lisäksi otettiinkin treeneihin myös pelastuskoira NOx.
Tämä olikin erittäin hyvä idea, sillä nämä on niin hyvän mielen treenejä hauskojen koirien kanssa että NOx vaan paransi tunnelmaa.
Mä ajattelin, että otetaan se nyt ihan vitsinä mukaan jotta pääsee edes joskus jotain kivaa puuhastelemaan. Sen kanssa kun agility on vähän niinkuin taakse jäänyttä elämää.
Alkuunsa homma näyttikin juuri niin hankalalta kun vaan voi kuvitella. Eihän NOx ymmärtänyt alkuunkaan mitä siltä odotettiin, siis sitä kun kävellään metsässä ja jossain on ihminen "piilossa" ja sieltä tulee myös nakin hajua, nin kannattaa käydä tarkastamassa. NOx kulki nenä tiiviisti minun kantapäillä ja vaikka se selvästi näki maalimiehen, niin ei se lähtenyt kun vasta erikseen pyytämällä. Noin kahden metrin päähän.
Ja siis maalimies oli niinkin vaikeassa piilossa, kun puun juurella kyykyssä. Ihan näkösällä.
No, aikamme jatkettiin helppoja treenejä NOxille ja sehän alkoikin lähteä jopa kolmesta metristä ja neljästä metristä. Vau!
Illat alkoi hämärtymään ja mietin, että NOxille tulee liian vaikeaa. Mitä vielä...
Otettiin nummelan lentokentällä pimeässä, mutta niin, että maalimies meni lentokentälle aukealle paikalle vain seisomaan. Oli sopivan pieni tuuli josta sai hirmuisesti apuja ja olisittepa nähneet kun NOx lähti... Valehtelematta etäiyyttä oli 20-30 metriä ja NOx paineli menemään maalimiehen luo. Mahtavaa!! :) Ja siellä ei kyllä mitään nähnyt, joten ihan vaan nenäänsä käytti.
No nyt se olikin hiffannut, että nenän avulla mennään ja palkaksi saa herkkuja.
Treenien luonne muuttui ja NOxillekin alettiin ottamaan jo astetta hankalempia.
Joulutauolla se oli selvästi pohtinut tätä touhua, sillä tammikuussa tehtiin oikeasti pitkää hakua ja NOx lähti tosi tosi pitkästä matkasta ja etsi todella ponnekkaasti ja lopulta löysikin.
Huikea fiilis :)
Käytiin myös fiilistelemässä Pääkslahdessa vaunun paikkaa. Sain syksyllä myytyä vanhan ja huonokuntoisen vaunun pois ja nyt olisi tilalle tulossa uusi.
Tällä kertaa vähän pienempi ja kevyempi ja nyt olisi aikomus lähteä kesällä vähän liikenteeseen sen kanssa. Autoonkin sain vetokoukun joten nyt vaan odotellaan sopivia kelejä jotta saadaan siirrettyä Pallas itähelsingistä vihtiin ja päästään vähän tuunaamaan ja opettelemaan peruuttelemisia ym.
Sitten käytiin myös Häkän kanssa katsomassa marsuja. On nää veikeitä.
Monesti mietin, että pitäiskö ottaa itsellekin pari, mutta toistaiseksi järki voittaa. Tyypit joutuisivat olemaan niin paljon kaksistaan, että olisi vähän turhan kurjaa.
Sirpan kanssa käydään melko usein pitkilläkin lenkeillä koirien kanssa ja viime lauantaina kokeiltiin jälleen yksi ennestään tuntematon reitti. himpun verran alle 10km siitä tuli ja aikaa kului alle 2h.
Hyvin jaksaa kun on kaveri jonka kanssa juttu luistaa ja koiratkin tulee erinomaisesti juttuun ja vapaana jolkottelevat kokoajan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti