takaisin arkeen

Blogin tarinointi jäi kuin seinään kun tulikin lomareissulla ihan vaan pikkuinen suunnitelman muutos :D
Jokatapauksessa arkeen on palattu ja Häkättimen kanssa käytiin kisaamassa 7 viikon tauon jälkeen.
Kerran käytiin treenaamassa ja totesin, että hyvin kulkee...
Oltiin siis kisaamassa akatemialla lauantaina. Norjalaisen Jan Egil:n radoilla.
Ennakkoon veikkasin ratojen olevan kinkkisiä ja niin ne myös olikin.
Ei mitään mahdottomia, mutta haastavaia kuitenkin.

Ekalle radalle mulla oli vähän epävarma olo. Lähinnä siis kun tosiaan useampi viikko ollaan oltu pois esteiltä, että kuinka hyvin Häkä etenee vai pyöriikö mun jaloissa vai mitä tapahtuu.
No, vauhdikas alku meni hyvin mutta en sitten ehtinyt yhdelle esteelle takaakiertoon sitä ohjaamaan vaan Häkä vilahti mun edestä hypyn väärin pain ja siitä heti hylkäys.
Jatkoin loppuradan ja se meni kohtuullisen hyvin. Mitä nyt aan se ohitti ja yhdeltä putkelta väärään suuntaan ulos, mutta olis se voinut huonomminkin mennä :)

Toka rata oli myös vauhdikas ja ennen rataa mulla oli tunne että en muista kunnolla miten rata menee. Apua! No, ei auttanut kuin lähteä kaahailemaan ja hyvin kaahailtiinkin. Nollalla maaliin ja melkein parin sekunnin erolla seuraavaan, eli voitettiin rata. Jes!!

Vika rata oli hyppyrata ja jos vaan tuntui että vauhtia voisi vielä saada, niin nyt oli sellainen profiili, että vauhtia saisi pitää niin koira kuin ohjaajakin...
Alun suunnitelma meni loistavasti muuten mutta yhdelle hypylle ajauduin ehkä vähän liian lähelle ja Häkä joutui hyppäämään liian ahtaasta kulmasta päin siivekettä. Ja eikös siitä rimakin sitten pudonnut. Näytti pahalta ja ehdin hetken miettimään, että sattuikohan, keskeytänkö, mutta kun Häkä tuli putkesta ulos täysillä, päätin jatkaa.
Loppurata menikin juuri kuten suunnittelinkin ja JOS ei rima olisi pudonnut, oltais me sekin rata voitettu :) Mutta kun ei voitettu... Oltiin neljänsiä.
Mutta olipa siistiä taas kisata tauon jälkeen. Ja ensi sunnuntaina uudestaan...