Vuosi sitten saatiin Häkän kanssa osallistumisoikeus ja silloin lähdettiin vain fiilistelemään isojen kisojen tunnelmaa ja hakemaan kokemusta. Tänä vuonna oli selkeästi tavoite päästä 10 parhaan joukkoon ja siten maajoukkueeseen.
Matka sinne on pitkä ja haasteellinen ja suomessa taso on niin huikea, että ihan niin vaan paikka ei irtoa.
Karsintakisat on kaksipäiväiset ja viikonlopun aika kerätään pisteitä viideltä radalta. Ja tietysti eniten pisteitä keränneet muodostavat joukkueen.
Mutta kaikkihan ei kisaa edes sitä viittä rataa vaan lauantaina kisataan kaksi rataa ja näistä vain 44 parasta koirakkoa jatkaa sunnuntaille. Hirmuisesti ei siis ollu varaa virheisiin...
Lauantain ensimmäinen rata oli hyppyrata. Minit viimeisenä, eli ehdin seurata 120 maxikoirakkoa ja lähes saman määdä medikoirakkoja. Yksi kohta selvästi osoittautui haasteelliseksi, pujotteluun meno.
Sitä ihmeteltiin ja kuulinpa jopa niitäkin kommentteja, että edelliseltä hypyltä koira tuli väärällä laukalla ja siksi meni pujotteluun väärin :D :D Tässä kohtaa kyllä repesin nauramaan... voi päivää sentään...
No, päästessäni itse tutustumaan rataan, katselin sitä kohtaa ja ihmetelin, että eihän tuossa ole mitään ihmeellistä. Edelliseltä hypyltä ihan pieni veto ja sitten käsky kepit. Kyllä Häkä tämän osaa ihan valtavan hyvin.
Vaan kuinka kävikään... Häkä reagoi pieneen kutsuuni kyllä, mutta jostain syystä ei kuitenkaan löytänyt pujottelua vaan ajautui siitä ohi ja kappas, kielto napsahti. Yritin liian ahtaasti uudestaan ja siitä toinenkin kielto. Ja kun oma ohjaus lopahti, niin parin esteen jälkeen hypyltäkin kielto. Ei muutakun hylätty, kiitos ja pihalle. Pöh!
Tästä jäi kyllä harmittamaan tuo keppien ohitus mutta kun sitä videoltakin katsoo niin ehkä tuo värimaailma ei koiralle ole kaikkein selkein... No, selittelyt sikseen koska kuitenkin paljon koiria osasi mennä oikein. Me ei.
Päivän toinen rata oli agilityrata. Nythän oltiin pakkonollan edessä jos halusi vielä matkan jatkuvan...
Koska pisteitähän kerättiin vain virheettömillä (ja nopeilla) tuloksilla.
Radalla ei ollut mitään joka varsinaisesti aiheutti päänvaivaa, mutta alussa sai pistää tossua toisen eteen ja sen jälkeen vain ohjata huolellisesti.
Suunnitelma toimi... melkein.
Moni koira tuli renkaan ohi ja taas mielessäni ajattelin, että ei Häkä tulisi. Eikä tullutkaan kun en lähtenyt suin päin säntäilemään vaan käänsin päätä ja katsoin, että sieltä se tulee ja kunnon käsky ja vasta sitten mentiin ja kovaa. Nyt hallitsin oman vauhdin ja paineltiin menemään.
Mutta esteet 12,13 ja 14 vaati nopean vauhdin jälkeen pieniä nopeita ohausmuutoksia ja kaksi ensimmäistä selvitinkin. Mutta kolmanteen en itse taipunut vaan Häkä pääsi livahtamaan mun edestä hypyn ohi ja jouduin kutsumaan sitä takas ja siitä kielto. Voihan perse! Sadasosasekunnin harmitus ja sitten jatkettiin rataa täysillä loppuun saakka.
Maalissa oli toki älytön pettymys kun meidän karsinnat loppui siihen paikkaan mutta samalla hurjan hyvä fiilis koska tuo rata oli meiltä ihan mielettömän hyvä. Tykkäsin kovasti!
Kausi päättyi kuin seinään ja samalla alkoikin uusi kausi. Kuitenkaan seuraavia kisoja ei ole vielä päätetty, mutta kyllä tässä heinäkuussa voisi jotkut startit vielä ottaa. Varsinaista tietoista lomaa me ei tässä vaiheessa pidetä, mutta ei myöskään joka viikonloppu kisata.
Ja nyt kun ei tullut paikkaa PM-kisoihin, niin elokuun puolivälissä karavaani lähtee jälleen kohti pohjoista! Hmm... Pellossahan olis sopivasti kisat elokuussa ;)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti