Ja tokihan sinne eläintarhaankin piti mennä.
Parin yön jälkeen jatkettiin länsirajalle Raaheen Ja aurinko seurasi...
Raahesta ajettiin Kalajoelle ja pysähdyttiin hiekkarannalla tauolla. Mutta keli oli tosi tuulinen ja aika viileä, niin jatkettiinkin matkaa aika nopeasti.
Pikkuteitä pitkin Halsualle ja Masala Campingiin. Joka on muuten erittäin iso ja viihtyisän oloinen leirtintäalue. Tai no, eihän siellä meidän lisäksi kovin montaa yöpyjää keskellä viikkoa syyskuussa ollut, mutta silti...
Noh... Ja matka vaan jatkui. Nyt suuntana oli tuuri ja onnelan leirintäalue. En ole koskaan siellä käynyt ja tämän vierailun jälkeen täytyy todeta, että eipä ole mitään menetetty.
En tajua mitä jengi näkee siinä kyläkaupassa. Ensinnäkään siellä ei ole mitän erityisen halpaa ja toisekseen ei siellä ole mitään mitä et muualtakaan saisi. Toki mä en olekkaan mikään shoppailija...
Mutta se leirintäalue oli kyllä ihan jees... Ne asfaltoidut ruudut oli siistit.
No joo, tarttui sieltä kaupasta koirille yksi halpa peti... Vaaleanpunainen unelma. Vitosella...
Matkaa oli jäljellä noin 300km ja minä olin jo ihan kypsynyt matkaseuraan, joten ehdotin seuraavaksi paikaksi Vihdin Pääkslahtea. Vähän vastahakoisesti vanhukset asiaan suhtautuivat, kun matka oli heille selvästi vähän turhan pitkä, mutta parilla kunnon pysähdyksellä selvittiin kuitenkin ja niin vaan oma koti löytyi :)
3 viikkoa ja 3000km. Olipahan reissu! Ihan mielettömän hieno ja nälkää jäi ensi vuodellekin...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti