Tulikäpälän blogi

Tulikäpälän blogi

Sivut

keskiviikko 23. syyskuuta 2015

Kisaamassa

Viime viikonloppuna kävin Häkän kanssa kisaamassa kirkkonummella.
Mini 1 kisaradat on kivoja. Ei mitään vaikeita profiililtaan, mutta oman haasteen antaa tuo pieni sähikäinen jota tosiaan pitää (tai saa) ohjata täysin eri tavalla kuin hitaampia gööttejä. Ja tässä minulla onkin paljon tekemistä...

Eka rata oli agilityrata. Muutoin hirmu kivasti koko rata, mutta keinu tuottaa nyt suurta päänvaivaa.
Häkä otti pari askelta keinulle ja hyppäsi heti sieltä pois.
Otin uudestaan, tuli yli puolenvälin, mutta kääntyikin ympäri ja lähti keinulta pois. Otin kolmannen kerran ja arpoi, mutta tuli ja suoritti sen loppuun kohtuu hyvin.
Tästä kuitenkin hylkäys. Ja iso harmitus.
Toinen agilityrata oli vähän sekamelskainen. Alussa keppivirhe, keinun eteen pysähdys, parin hypyn ohi ja lopulta hylkäys.
Viimeisenä hyppyrata. Erittäin virtaviivainen ja helppo ykkösluokan rata. Sellainen supermölli-tasoinen jossa kepit :)
Mielessäni ajattelin, että nyt jos Häkä irtoaa ja lukee itsekin rataa, niin sitten mennään ja kovaa.
Ja näin tapahtui. Kepit oli heti toisena esteenä ja hiukan niitä jännitin, kun nissä virheitä tuppaa tulemaan kisaradoilla. Nyt ei.
Rata mentiin todella upeasti ja kovaa aina viimeiselle esteelle saakka. Pussista tullessa Häkä meinasi ajautua mun selän taakse, mutta aavistin tämän ja olin hereillä ja sain sen kaivettua vielä siihen viimeiselle hypylle oikein ja maaliin nollalla! Jes!! Meidän ensimmäinen nolla :) Huippua!
No radalla ei tosiaankaan kauaa kulutettu aikaa. Vain 23 sekuntia :)
Voitimme luokan melko ylivoimaisesti ja fiilis oli mahtava!
Tässä tuo hyppyrata. Loput löytyy tuolta oikean palkin linkistä, Häkän kisavideoista.




Mutta se keinu...
Häkällä oli jossain vaiheessa ihan huippuhyä keinu ja sanoin että se on jopa liian hyvä. Se oli opetettu juoksemaan täysillä päähän ja pysähtymään. No kun se sai varmuutta, se edelleen juoksi täysillä, mutta ei aina jarrut pitäny ja se lipsahti alas turhan korkealta tai sitten se pysähtyi juuri niinkuin pitikin ja silloinhan se putoaa sen keinulaudan kanssa maahan korkealta ja voi vaan kuvitella kuinka paljon se koiran kropassa tärähtää... Tätä olenkin nyt miettinyt, että senkö takia se on alkanut kieltäytymään keinulta kun ehkä tärähtää liian kovaa vai eikö se vaan erota keinua ja puomia ja epävarmuuttaan menee ohi. Tosin luulis siinä tapauksessa sen juoksevan puominkin ohi.
Nyt olen tilanteessa että en ole ihan sata varma miten työstän keinua eteenpäin. :(
Toistoja, toistoja, toistoja. Joo, sitä varmasti tarvitsee, mutta jos keinun tärähdys satuu, niin ei tuokaan voi olla oikea ratkaisu. Enkä tietenkään halua sitäkään, että se alkaisi hiipiä keinulla. Äh...
Maanantaina otin muutamia toistoja "puolikkaalla" keinulla, eli toinen pää oli mini pöydällä ja Häkä hyppäsi siis ensin pöydälle ja siitä keinun. Kaikki toistot meni hyvin.
Tiistaina täysikorkealla keinulla, ensin arpoi mutta sitten tuli kuitenkin ja toistojen kanssa tuli joka kerta, mutta huomasin kuinka se keinu maahan osuessaan ponnahtaa hiukan takaisinpäin.
Tarkoitus on siis, että Häkä seisoo siellä keinun päässä 4 tassua laudalla. Ettei vahingossakaan kävisi niin, että etutassut maassa ja takatassut keinulla ja sitten keinu ponnahtaa takaisinpäin. Mutta kun se on niin kevyt, että tuo 4 tassun alastulokin saa keinun ponnahtamaan takaisinpäin...
Äh, tänään jos jaksan kiirehtiä, niin käyn taas tekemässä muutaman toiston ja otan videokameran mukaan.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti