Tulikäpälän blogi

Tulikäpälän blogi

Sivut

maanantai 8. huhtikuuta 2019

Rukailua

Kolme täyttä päivää takana ja hyvänen aika kun olenkin ollut reipas!
Lauantaina kävin riisitunturilla, tosin keli oli äärettömän huono. Sumuisemmat kuvat on sieltä jostakin tunturin laelta. Olis varmaan joo ihan huikean hienot näkymät jos vaan näkis jotakin...





Iltapäivästä pilvet alkoivat väistymään ja lähdettiin Pyhävaaralle.







Sunnuntaina oli upea ulkoilukeli ja otin suunnaksi suosikkikohteeni Valtavaaran. Sen huiputtamiseen ei voi kyllästyä!











Sitten vielä iltalenkiksi otettiinkin suunta rukan kylälle. Noustiin gondoli-hissillä huipulle ja käveltiin tämän talven uutuus, valaistu jääveistosreitti. Ehkä enemmänkin tarkoitettu lumikengillä kulkemiseen mutta hyvin pärjäsi nastakengilläkin. Tosin olisi varmaan hienompi ollut pimeällä...
Mutta siis tosiaan gondoliin saa ottaa koirat mukaan. Eikä tarvitse lasketella rinnettä alas jos ei halua. Rukalla mainostetaankin tätä rukan ylilentona.
Eli voi ostaa meno-paluulipun jolloin lähtee rukan kylältä, käy huipulla ja laskeutuu saaruan puolelle. Ja sieltä omaan tahtiin ottaa paluukyydin takaisin huipun kautta kylälle. Lippu maksaa 10€. Kuulostaa suolaiselta, mutta toisaalta, sanoisin, että kannattaa.
Tai sitten tekee kuten minä, eli ottaa vain yhden suunnan lipun, se maksaa 6€ ja sillä pääsee huipulle tai halutessaan saarualle saakka. Mutta me jäätiin siis huipulla pois kyydistä.
Matka oli oikeasti tosi jännittävä ja totesin, että mitä vanhemmaksi itse tulee, sitä enemmän pelkään korkeita paikkoja. Tämä kyyti todella huimasi ja pelottikin. Mutta se ei onneksi ihan liian kauaa kestänyt.
Ja tosiaan huipulta matkattiin merkittyä reittiä alaspäin. Lenkki oli noin 1,5km










Maanantaina olikin käännös säässä. Lunta satoi ihan koko päivän ja pakkasta pari astetta.
Ajattelin lähteä oulangan kansallispuistoon, koska siellä olisi kaikki näkemisen arvoinen kohtuullisen lähellä eikä mitään tuturinousuja. Eli lumisade ei haittaisi näkymiä.
Otin suunnaksi oulangan luontokeskuksen mutta kesken matkan käännyin ympäri sillä lunta tuiskutti aika tavalla ja aloin pohtimaan, että reitti jolle aikoisin, olisi mitä luultavimmin ummessa ja vaatisi lumikengät. No niitä en saanutkaan ajoissa ja päädyin sitten ajamaan pienelle karhunkierrokselle. Se ei petä koskaan.
Olin haaveillut sen kokonaan kiertämisestä, jolloin matkaa tulisi jotain 12km, mutta nyt kun keli oli mitä oli, niin ajattelin, että tehdään vain pienempi päivälenkki ja käydään myllykoskella. Syödään siellä eväät ja palataan takaisin.
Parkkipaikalla olikin muutama auto joten joku muukin oli täällä. Se ei tosin yllättänyt...Tuo on tosi suosittu paikka. Vertaisin jopa Nuuksioon... eli et koskaan ole siellä yksin...





Tuo niskakosken ylitys aina vaan jännittää. Riippusilta heiluu tuulessa ihan kivasti, mutta niin vaan selvittiin. Häkä piti kantaa, Kipinä käveli just ja just itse. Jännitti siis koiriakin.
Ja pienen metsässä tarpomisen jälkeen tullaankin sinne myllykoskelle.




Matka tänne oli kuitenkin sen verran lyhyt, että päätin tällä kertaa lähteä vielä vähän pidemmälle. Jyrävällä olisi seuraava taukopaikka ja sinne oli tästä jotain pari kilometriä. Sinne siis.
En sinne saakka olekkaan koskaan vielä kävellyt ja olihan maisemat aika huikeat




Taukopaikka oli Jyrävällä Siilastupa. Siellä oli mukava nautiskella tästäkin päivästä.
Kun lähdin takaisinpäin, saatiin taas seuraksi kuukkeli. Tuli todettua, ettei sitä ainakaan häiritse kaksi vapaana kulkevaa koiraa. Tällä kertaa sain myös kunnian toimia kuukkelille tarjoilijana ja se tuli kädestäni hakemaan syötävää. Tosin ei ollut antaa kuin koirien nameja, mutta nekin kelpasivat.
Pitääkin jatkossa muistaa omien ja koirien eväiden lisäksi pakata reppuun aina pieni satsi myös metsän eläimille.
Kuva on tosi huono, mutta tämän parempaa en saanut. Mutta muistikuva omaan päähän kyllä jäi. Mahtava kokemus!





Olihan tämä hieno reitti taas kulkea.





Ihan sopiva lumisadepäivän retki


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti