Tulikäpälän blogi

Tulikäpälän blogi

Sivut

lauantai 6. huhtikuuta 2019

Talvilomailua

Olen todella onnekas kun on hyviä ystäviä. Kultaakin kalliimpia!
Pitkin talvea googlailin ympäri lappia olevia majoituksia että josko mitenkään löytäisin oikeasti edullisen majoituksen viikoksi keväälle. Mutta eihän sellaista olekkaan. Lapissa kaikki on halpaa vain kesällä. Ei talvella eikä keväällä.
Googlailin jopa asuntovaunun talvirenkaita jos olisin sen kanssa lähtenyt. Mutta sitten osui kohdalle kuin lottovoitto. Ja nyt sitä ollaan talvilomalla. Reilu viikko rukalla! 
No pitkään mietin, että ottaisinko Liekin mukaan vaikka sillä sydänvikaa jo onkin. Sen voisi jättää majapaikkaan päivisin, kun lähtisin tuntureihin retkelle. Äh, ei olisi reilua. Mutta kyllä tätä hetken mietin. Ihan vaan sen takia kun mulla on aavistus, että Liekki ei enää ihan hirveän pitkään ole keskuudessamme... No, nyt ajattelin järjellä ja koiran parasta ja niinpä ihana Allulandia avasi jälleen kerran ovensa ja Liekki pääsi sinne hoitoon.
En voi tarpeeksi kiittää Lauraa, Juhaa, Melissaa ja Eeroa. He hoitavat koiriani aina kun olen apua tarvinnut ja olen uskaltanut luottaa heihin täysin. 

Torstaina olin ihan normaalisti töissä ja sieltä suoraan viemään Liekki hoitoon ja Häkän ja Kipinän kanssa matka jatkui kohti Viitasaarta.
Olin varannut yhdeksi yöksi majapaikan Aikon kartanosta.
Alunperin minun piti ajaa Kuopion kautta ja olin sieltäkin varannut jo majoituksen, mutta Viitasaarella oli reilusti edullisempi yöpyminen ja loppupeleissä matkan kilometrit olisivat suunnilleen samat.

Saavuin sitäpaitsi vasta kahdeksan jälkeen illalla, joten en ihan hirmuisesti paikassa aikaa viettänyt, niin tuollainen 60€ yöstä koirien kanssa ja aamupalalla oli edullisimmasta päästä mitä löysin.

Olihan paikka ihan liikuttavan ihana...








No joo, siis ulkoisesti paikka olikin ihan miellyttävä kartano-miljöö. Mutta sisältä... öh...
Hyvä asia oli, että olin tämän majoitus-siiven ainut yöpyjä ja sain pitää koirat vapaana koko paikassa.
Huoneet oli kuin pieniä sellejä. Melko karuja...
Paikka onkin ollut joskus vanhainkotina. Nykyiset omistajat saaneet paikan kolme vuotta sitten ja näki selvästi että he elävät nyt omaa unelmaansa.
Toisen majoitus-siiven he olivat jos saaneet remontoitua mutta tätä minun puolta eivät. 


Majoituksen hintaan toki kuului aamiainen ja sekin oli oikein liikuttava. oikeastaan vähän jopa ihmettelin, että tällaisella paikalla ylipäätään oli avoinna oleva majoituspaikka. Koska eihän tuo voi olla kovin kannattavaa toimintaa tähän aikaan vuodesta.
No, omistajan kanssa vaihdoin muutaman sanan ja heillä onkin rakenteilla karavaanareille alue jonka pitäisi jo nyt kesäksi valmistua.
Sinne tulee uusi huoltorakennus ym. joten ihan varteen otettava paikka tulla joskus myöhemmin tänne uudestaan.

Mutta se aamupala... eihän heillä mikään ravintola sentään ollut auki, mutta jääkaappiin oli minulle tehty täytetty sämpylä, kahvinkeitin ladattu valmiiksi ja lasillinen mehua ja jugurttikin. Kaikki se mitä aamupalalla tarvisee. Mutta tuo sydän-keksi. Aika hauska! Sen söi koirat...




No mutta... aamulla matka jatkui kohti Kuusamon prismaa ja sen jälkeen kohti Rukaa.
Matkaa taitoin jotain 5 tai 6 tuntia ja perillä majapaikassa olin oikein kivasti päivällä.
Ja täällähän oli ihan täysi talvi!! No eihän se yllätyksenä tullut, mutta on tää vaan niin hienoa!


Asetuin taloksi pikapikaa ja lähdin kylille. Pyörähdin Saaruan p-paikalla ja mastolla. Ajoin auton parkkiin hiihtostadionille ja lähdin koirien kanssa kävelemään cityyn. Ruka-cityyn. Olihan taas siistiä tulla tänne!!

Seuraavana päivänä lähdinkin heti talsimaan Riisitunturille. Jos kiinnostaa, niin viikon retket löytyy Retkitassujen blogista. Pääset sinne tuosta oikeasta reunasta. 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti