Ja minähän aina silloin tällöin teen tällaisia hetken mielijohteesta-juttuja. Kuten myös nyt.
Eräässä FB-ryhmässä yks "tyyppi" kyseli jos joku haluaisi kummitussirkkoja, kun hänellä alkoi olemaan ylitarjontaa.
En juurikaan miettinyt vaan naputtelin viestiä, että juu mä voin ottaa.
Noh... Sitten vasta aloin miettimään että mihin ne majoittaisin.
Kakarana joskus mulla oli sauvasirkkoja, joten suunnilleen tiesin mitä olin ottamassa.
Tavallaan sama ötökkä, mutta vähän eri näköinen.
Ja ei muutakun FB:n seinälle huhuilua, josko jollain olisi tyhjänpanttina pientä vanhaa akvaariota. Vuotavakaan ei niin haittaisi. Koska nämä ei ole mitään vesieläimiä.
Ja niihän sitä vaan muutama koti löytyikin aika helposti. Oli jopa varaa valita...
Sitten piti selvittää mitä nuo ötökät syö ja marssia kukkakauppaan ostoksille.
Ne on kasvissyöjiä. Kunhan kesä tulee ja lehdet puihin ja pensaisiin niin ruoan niille saa pihaltakin, mutta sitä ennen pitää turvautua kaupan antimiin.
Sitten vaan ötököitä hakemaan ja niille kotia rakentamaan.
Aika kivuttomasti niille sai majan luotua ja tuossa ne nyt olohuoneessa majailevat pienessä terraariossa.
Seuraahan noista ei oikeastaan saa, enkä oikein vielä tiedä mikä järki tässäkin oli nuo ottaa mutta toisaalta, on tuossa lattialla jokunen tovi jo istuskeltu katsomassa esim. nahan luontia :)
Jollain tapaa on hypnoottista tuijottaa tuommoisia lähes elottomia ötököitä.
Mutta lähtee niistä välillä ääntä. Kun ne nakertaa salal-oksan lehteä, niin siitä kuuluu pienen pientä nakerrusta :)
Jännityksellä odottelen koska nuo alkaa munimaan. Ilmeisesti se ei tapahdu ihan heti, koska mä yritin valkata vähän pienempiä yksilöitä.
Mutta siis tällaisia ne ovat:
Anteeksi, mutta yök ja iik!
VastaaPoista